Harringan Regina 26.2.2010 - 31.10.2016

Ei olisi vuosi sitten arvannut, että Hanilla on meneillään viimeiset kunnon metsästysreissunsa. Sitten alkoi juoksu, tuli pentuloma ja kesä. Tänä syksynä se ei ehtinyt kovinkaan paljoa käymään metsällä, ennen kuin sairastui. Hani oli väsynyt ja voimaton, eikä ruokakaan maistunut. Tutkimuksissa todettiin vakava anemia, muita merkittäviä löydöksiä ei ollut. Verikokeita liuta, röntgenkuvaus kirsusta hännänpäähän. Lopullinen diagnoosi jäi hämärän peittoon, mutta mahdollisesti kyseessä on autoimmuuni hemolyyttinen anemia (AIHA) tai jokin muu veritauti. Hoitona yritettiin viime kädessä vahvaa kortisonikuuria, mutta varsin pian sen aloittamisen jälkeen Hanin voimat loppuivat yöllä kotona.

Niin yllättävästi se joskus käy, odottamatta ja kovin aikaisin. Hanin muisto jää elämään sen pennuissa.

Viime viikonloppuna kävin katsomassa Lottoa, ja kovasti poika olikin taas kasvanut. Korvat elävät omaa elämäänsä... Pari kuvaa kasvugalleriaan:

Lotto 4,5 kk

Korvatilannetta... Tosin 5 min päästä tilanne taas toinen.

Beaglenpenikat ovat kunnostautuneet metsällä ja Siru myös näyttelykehässä. Viikko sitten Seinäjoen näyttelyssä ensiesiintyminen kehässä Harto Stockmarin tuomaroimana, tuloksena hienosti KP ja ROP-pentu. :) Arvostelu oli tiukalta tuomarilta lupauksia herättävä, innolla odotellen virallisia luokkia. Onnittelut omistajalle ja kiitos aktiivisuudesta!

Ainakin Leevi-Diesel on jo päässyt kaatojen makuun, kun eka jänis kellistyi jo syyskuun puolella. Jäniksiä ovat päässeet monet juoksuttamaan. Hienoa!

Projektin lopputulos

Myöhään sunnuntai-iltana 25.9. laskeutui Helsinki-Vantaalle parin vuoden projektin päätteeksi Lotto, reipas maailmanmatkaaja Sveitsistä. :) Tarkemmat tiedot pennusta löytyvät Loton omalta sivulta. Sopivaa vierassukuista pentua etsittiin Lauran kanssa pitkään, ja moni yritys kariutui milloin mistäkin syystä. Lopulta kaikki tuntui kuin kohtalon saattelemana menevän nappiin tämän pentueen kanssa. Mukaan projektiin saatiin myös Lehtokanteleen Suvi. Yksin ei tällaiseen touhuun olisi ollut rahkeita lähteä, niin paljon on kulunut energiaa, aikaa ja rahaa.

Kävin heinäkuussa ensimmäisen kerran pentuja katsomassa. Pidin kovasti näkemästäni. Meille kaavailtu trikkiuros oli porukan rauhallisemmasta päästä. Soopeliporukassa oli rajumpaakin sakkia... :D Trikkiuros vaikutti oikein sopivalta, ja kun CEA-geenitestituloskin osoitti sen kantajaksi (toisella trikkiuroksella oli CRD), valinta oli tehty. Hakureissu sovittiin syyskuun loppuun, jolloin pentu olisi 12-viikkoisena saanut rabiesrokotuksen ja varoaika kulunut. Lennot minulle ja Lauralle varattiin ja jäätiin odottelemaan...

Loton kotimatka alkoi Zürichin lentokentältä alkuillasta 25.9. Kentällä se olisi mielellään moikannut ihmisiä, mutta rauhoittui odottelemaan. Lentoboksin olin tilannut kasvattajan luokse jo aiemmin, joten se pääsi tutussa boksissa koneen ruumaan. Helsingin päässä meille kärrättiin rauhallinen pentu, joka riemastui, kun sille alettiin puhella. Tullissa käynnin jälkeen se pääsi reippaana astelemaan uuden kotimaansa kamaralle. Sitten autoon ja länsirannikkoa kohti... Perillä uudessa kodissa klo 4.30. Koko matka meni hienosti, ja Lotto on ollut "kuin kotonaan". Isoveli Riffi hyväksyi tulokkaan ongelmitta. Ja ensimmäinen treenileirikin on Lotolle jo varattuna :D

Odottelua Zürichin lentokentällä

Miksi ihmeessä tällaiseen projektiin sitten lähdettiin? Kaikkien meidän kolmen yhteinen huolenaihe on rotumme geenipooli. Kasvattaminen on toiveissa, mutta siinä haluamme yrittää jotain uutta. Mahdollisuuksina ovat pyörineet myös kotimaiset roturisteytykset, astutusreissut ulkomaille jne, mutta tässä vaiheessa halusimme ottaa tällaisen riskin. Tässä pentueessa oli monia miellyttäviä asioita, niin suvussa kuin pennuissa itsessään, sekä myös kasvattajan ajatusmaailmassa. Menee syteen tai saveen, niin yrittänyttä ei laiteta. :D Tämä on ollut joka tapauksessa erittäin antoisa ja opettavainen projekti monella tapaa. Tulipahan myös heräteltyä unholaan jääneet saksankielen taidot... Aika näyttää, täyttääkö Lotto toiveemme. :)

Suomessa uudessa kodissa, 16 viikkoa

Erinomaiset elonäyttelyssä

Oman talkoiluni lomassa kävivät Figo ja Gimma myös kehässä Raision elonäyttelyssä. Tuomarina serbialainen Vojislav Al Daghistani. Kumpikin sai ERIn ihan kelpo arvostelulla. Figo oli viidestä avoimen luokan uroksesta kolmas, Gimma kahdesta nuoresta nartusta se kakkonen. Ei SA:ta kummallekaan. Ihan ok näytelmät taas, ja tässä olikin todennäköisesti tämän vuoden näyttelyt. Eikä kyllä hullummin mennytkään, kun pelkkää erinomaista tullut! Figokin on nyt alkanut vakiinnuttaa laatuarvosanansa sinne erin puolelle. Kypsynyt ja tasapainoistunut.

Koirien irtipitoaikakin alkoi, joten pian lienee odotettavissa kuulumisia beaglenuorten ensimmäisestä jahtisyksystä :) Innolla odottelen! Kaikki ovat kesän aikana osoittaneet kovaa kiinnostusta jänisten ja rusakoiden perään.

Eipä ole tullut päiviteltyä blogia, vaikka tapahtumia onkin ollut. Ensin kuvat tapaamistani beaglekasvateista. Dudeson-Roope oli mukana paikallisyhdistyksen kesäpäivässä toukokuun lopussa ja Dahlia-Sirun tapasin viikko sitten mennessäni SCY:n juhlallisuuksiin Keski-Suomeen. Reippaat ja iloiset pentuset :)

Tricking Dudeson 3,5 kk

Tricking Dahlia melkein 5 kk

Viime viikonloppu tuli tosiaan vietettyä SCY-juhlallisuuksissa. Rankka mutta antoisa reissu. Launtaina oli ohjelmassa erkkari, johon Gimmakin osallistui. Nuorten luokassa oli neljä koiraa, kaikki saivat ERIn. Näistä Gimma sijoittui neljänneksi, kaksi parasta taisivat saada SA:n. Ihan kelpo tulos. Gimmalla alkoi juoksu samana päivänä, ja kenties sen vuoksi liikkui tavallista laiskemmin. Oliskohan ollut vähän kipeä... 

Juoksun vuoksi Gimman osallistuminen seuraavan päivän rallytokoon peruuntui. Figo sen sijaan osallistui ja saavutti kolmannen hyväksytyn tuloksen pistein 85/100 ja siten koularin RTK1. Paremmatkin pisteet olisi ollut helposti otettavissa, mutta ilmeisesti sekosin askeleissa ja otin täysin turhat -10p yhdessä tehtävässä. Onhan se toki haastavaa laskea kolmeen asti... Noh, tärkeintä että tulos tuli ja Figo toimi kuten odottaa sopi. 

Otettiin myös vähän noutotreeniä pk-mestiksen tottisosioiden jälkeen viereisellä kentällä. Oli tosi kuuma, ja mielestäni Figo ei ollut yhtä terävänä kuin yleensä. Ihan ok tasamaanoudot kuitenkin, esteillä menot ihan jees mutta paluut on edelleen hankalia. Noh, kaksi vuotta sitten viimeksi niitä olikin kokeiltu :D Tottisten seuraaminen kyllä rohkaisi hiomaan Figonkin lopultakin koekuntoon. Katsotaan nyt, vähän kahden vaiheilla olen tällä hetkellä... Uskon kyllä katuvani myöhemmin, jos nyt luovutan.

Sitten vielä Faron 9-vuotisvideo. Pappa pääsi sateensuojaan kasvihuoneeseen pallottelemaan < 3 https://www.facebook.com/annsaar/videos/vb.1513481185/10206140688545551/?type=3&theater

Gimma 1,5 vuotta

Rauma 15.5.: Gimma JUN ERI 1, SA, PN4, VASERT, ROP-juniori

Niin hienosti jatkui kakaran näyttelyura, nyt pieni paussi ja muut harrasteet etusijalle. Katsellaan, josko esiintyisi seuraavaksi erkkarissa. Seuraava tavoite on agilityn möllikisat ja pikkuhiljaa myös rallytoko, jopa virallisissa kinkereissä.

Kisa-, terveys- ja näyttelyraporttia

Gimman lonkat A/A ja kyynärät 0/0 :) Selkä kuvattiin epävirallisesti, ja siitä arvio VA0, LTV1. Kuvaajana ja arvioitsijana Kari Ventelä. Katsellaan, josko selästä otettaisiin lausunnotkin sitten kypsemmällä iällä, kun spondyloosilausunnossakin on jotain itua (nythän sellaista ei olisi edes saanut). Gimma on nyt siis todettu pevisan vaatimilta osilta jalostuskelpoiseksi, ja suunnitelmia sen tulevaisuuden varalle on Porvoon suunnalla työn alla.

Agility Lieto 30.4.: Figolla ohjelmassa kolme starttia. Ekalta yksi rima alas ja pari kieltoa, joiden ansiosta hiukan yliaikaa. Tulos jotain 15-20 välillä :D Toinen, hyppäri HYL. Kolmannelta nätti nolla etenemällä 4,09 m/s ja sijoitus 8/43.

Ryhmänäyttely Salo 7.5.: Figo AVO ERI1 (viisi koiraa), SA, PU2, SERT! Uskomatonta, mutta näin kovasti tuomari Figottimesta tykkäsi. Uroksia oli 13, eli ei todellakaan hullummin. Gimma NUO ERI1 (2 koiraa), SA, PN3, VASERT! Narttuja oli 14. Huippupäivä siis! Tuomarina oli Helen Hegarty Irlannista.

Ryhmänäyttely Harjavalta 8.5.: Figo AVO ERI 2 (3 koiraa), Gimma JUN ERI 3 (11 koiraa!). SA:ta ei hirveästi jaeltu mutta ei ERIäkään - olen siis tosi tyytyväinen tähänkin päivään. Erityisesti Gimman osalta, kun junnuluokka oli tosi iso. Tuomarina oli Beata Petkevica Latviasta.

Katsellaan, jaksanko avata näitä myöhemmin vähän enemmän... :D Vielä kuva ruusukevoittajista.

Pennut maailmalla

Jokunen tovi on vierähtänyt viime päivityksestä, ja sinä aikana ovat pennut lähteneet maailmanvalloitukseen. Paitsi pikku-Leevi (Diesel), joka lähtee vasta toukokuun alussa tulevan isäntänsä työkuvioiden vuoksi. Saan siis hiukan maistaa taas pikkupennun kasvatusta, ja päästää sen menemään kun kunnon riiviöikä alkaa... ;) Leevillä on onneksi myös leikittäjätäti... https://www.facebook.com/annsaar/videos/10205631966427816/

Pennuista suurin osa jäi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle, eivätkä muutkaan ole kovin kaukana. Kaikilla on lähtenyt elo sujumaan mukavasti. Kasvattajana jännitän, osoittautuvatko pennut perheidensä odotusten arvoisiksi - toivottavasti ja parhaani olen sen toteutumiseksi tehnyt. Onnea matkaan jokaiselle, ja antoisaa yhteiseloa!

Sitten lassieihin. Tosin eipä tässä ole hirveästi mitään tehty. Gimmalle olin varannut viime viikonlopuksi Taija agilitykoulutuksen. Rataantutustumisessa kuitenkin päätin ex tempore, että treenaankin Figon kanssa... Gimmakin pääsi toki tekemään pikkujuttuja, otettiin ihan keskenämme toisella kentällä. Sen kanssa pitäisi nyt ihan oikeasti ruveta treenaamaan keppejä ja kontakteja. Hiukan kiinnostaisi yrittää kisata jo tämän vuoden puolella. Pian on luvassa luustokuvauskin, ekaa kertaa se jännittää...

Toukokuussa on näyttelyturnee luvassa. Esittäytymään ovat menossa Gimma x3, Figo x2 ja Hanikin kerran. Ajattelin myös vihdoin lähteä taas agikisoihin Figon kanssa, vappuna. Hirvittävästi tupretta treenihistoriaa ei ole, mutta kun mieli tekee kisaamaan niin pitäähän se hyödyntää.

Pennut ovat saaneet identiteettinsä eli ovat virallisesti rekisterissä :) KoiraNet

Olen nyt ottanut jokaista vuorollaan olkkarin puolelle collieiden seuraan ihmettelemään. Reippaasti tutustuvat koiriin ja paikkoihin. Kaikki ovat tosi rohkeita ja sosiaalisia. Delight on vähän erilainen kuin muut, sekä ulkoisesti (kirjavampi) että luonteeltaan. Rohkea ja sosiaalinen sekin on, mutta jotenkin enemmän oman tiensä kulkija. Puuhailee usein itsekseen eikä tule samantien muun porukan mukana katsomaan asioita. Aika sympaattinen tyyppi... :)

Toinen persoona, joka on alkanut tulla enemmän esiin, on Delicia. Pienin, mutta tosi pippurinen ja kovaääninen. Haukkuu enemmän kuin muut ja vaatii huutamalla päästä portin takaa pois. Isot pojat Dalton ja Dudeson ovat sellaisia oikein sylipoikia. Dakotalla on vilkkaimmin heiluva häntä :D Tosi iloinen ja utelias. Kaiken tyyppiset ovat kyllä omalla tavallaan viehättäviä, kukaan ei ole sen enempää suosikkini kuin muutkaan.

Ylemmässä kuvassa tytöt 5,5 viikkoa ja alemmassa pojat... :) Tänään porukka kävi eläinlääkärillä tarkastuksessa ja sirutuksessa. Muutama pienenpieni napatyrä löytyi, todennäköisesti katoavat jo pian. Yhdellä pojalla toinen palli on vielä matkalla paikoilleen, mutta tuntui jo lähistöllä. Sirun laittoa vastustivat pojat selvästi tyttöjä enemmän :D

Viisi viikkoa

Pennut tulevat huomenna jo 5-viikoisiksi! Menoa ja meininkiä alkaa riittää... Ei ole tullut siksi blogiakaan päiviteltyä. Ruoka maistuu kaikille ja ääntä lähtee. Kuulostavat lähinnä lokkiparvelta, kun haluavat laatikostaan vapauteen. Nyt ovatkin muuttaneet yöksi kylppäriin, joka on muutenkin kätevä paikka, helppo puhdistaakin.

Kaikilla on nyt todennäköisesti koti tiedossa. Eläinlääkärin tarkastus ja sirutus on viikon päästä, ja siitä alkaakin jo lähtölaskenta maailmalle lähtöön... Hurjaa, miten äkkiä aika menee.

Diesel unilla

Dalton 5 viikkoa

Dahlia ja Delicia unilla

Pennut täyttivät torstaina 3 viikkoa ja ovat aloittaneet kiinteän ruuan syömisen. Toistaiseksi tarjolla on ollut naudan jauhelihaa ja korvikemaitoa. Maitoa siksi, että Hani alkoi saada kalkinpuutoksen oireita ja sen johdosta vietettiin pari tuntia ell-asemalla keskiviikkoiltana. Siellä annettiin kalkkia ja nesteytettiin, sekä tutkittiin kohtu kohtutulehduksen varalta. Nestettä siellä oli, ei epätavallisen paljon, mutta varmuuden vuoksi aloitettiin myös antibioottikuuri. Oireina oli ollut vaisuus (nukkui paljon), ruokahaluttomuus ja lopulta oksentelu. Maha oli myös löysällä, ja lisäksi oli sellaisia pieniä outouksia. Esimerkiksi kantoi pehmopalloa ja pureskeli sitä, normaalisti ei ole lainkaan leluista kiinnostunut. Näppituntumalla arvioiden maidontuotantokin oli heikentynyt.

Heti reissun jälkeen ruoka maistui vähän paremmin, mutta eilen perjantaina se alkoi täysin olla normaali. Ruokahalu palautunut ja tissit taas täynnä. Pentuihin tämä ei vaikuttanut missään vaiheessa, ovat kasvaneet hyvin ja olleet reippaita koko ajan.

Tänään kävivät myös ekat pennunostajat. Kahdelle urokselle saatiin kodit selville. :)

Tässä videomateriaalia torstailta ruokalautasten ääreltä: https://www.facebook.com/annsaar/videos/10205309630729625/

2 viikkoa

Nopea kuvapläjäys vaan, tänään pariviikkoisista ipanoista... Muuttivat tänään isompaan laatikkoon ja kaikkien silmät ovat ainakin melkein kokonaan auki. Pojista yksi etsii vielä kotia, muille on aikas varman tuntuiset omistajat tiedossa. :)

2-viikkoinen porukka

Eka viikko plakkarissa

Pennut täyttävät huomenna viikon :) Punnitsin porukkaa viimeksi eilen. Suurin, "iso mölli", painaa jo 550 g ja pienin "piispanlakkiuros" 400 g. Muut ovat sitten siinä 450 kieppeillä. En ole kokenut tarpeelliseksi seurata painoja kovin tarkkaan, kun kaikki silmin nähden kasvavat ja käyvät tissillä. Pienintä yritän ujutella parhaimmille apajille aina, kun vieressä istun. Hanilla on valtava nälkä koko ajan. Saa nyt isompien aamu- ja iltaruokien lisäksi pienempiä annoksia kerran pari päivässä.

Aloitin jo pentujen rekisteröinninkin, joten porukalla on nyt nimetkin. Urokset ovat Diesel, Dudeson, Dalton ja Dakota. Nartuista tulee Dahlia, Delicia ja Delight. Kaikista ei vielä ole yksittäiskuvia, joten vielä en paljasta kaikista, kuka on kukin... Päätetty se kuitenkin on. Alustavasti kotia vailla on vielä yksi uros ja 1-2 narttua. Hirveästi houkuttaisi säilöä omasta mielestäni nätein narttupentu sijoituskotiin, mutta saa nyt nähdä... :) Omaan kotiini en voi pentua jättää, seuraavan koiran paikka on varattu vielä colliepennulle. Jos sopiva, yhteistyöhaluinen ja aktiivinen sijoituskoti löytyy, niin saatanpa siihen tilaisuuteen tarttua.

1 vko, ei haittaa vaikka vähän ollaan katollaan

Dalton ja Dudeson (se iso mölli)

Diesel, piispanlakkipoika, pennuista pienin

Beaglenpentujen syntymä

Ensimmäiset kasvattini ovat nähneet päivänvalon 11.2. illalla. :) Synnytys alkoi kuin oppikirjasta, mutta loppujen lopuksi jouduimme turvautumaan eläinlääkärin apuun ja vieläpä sektioon. Se sujui ongelmitta, kaikki pennut selviytyivät ja Hani on lähtenyt toipumaan hienosti. Heti lääketokkuran laannuttua se kiinnostui pennuista ja on alkanut hoitaa niitä upeasti. Pennut ovat pirteitä ja tasaisen kokoisia. Pentulaatikossa tuhisee nyt neljä urosta ja kolme narttua. Alustavasti kotia vailla on pari narttua, mutta tilanne voi muuttua.

Lämmin kiitos apurilleni Kirsille sekä Univet Kalannin Sannalle ja Leenalle korvaamattomasta avusta.

Mahapäivitys

Kävin eilen moikkaamassa Hania. Melkoinen maapallonpuolikas jo onkin, vaikka vielä kolme viikkoa on odotusta jäljellä. Viikon päästä se muuttaakin jo meille, eli pentulaatikon rakentelua ja muuta valmistelua on luvassa pian... :) Hiukan jo alkaa pentukuumekin nousta!

43 vrk

Lisäsin pennuille oman sivun valikkoon. Nyt alan kuitenkin päivitellä myös tähän uutisiin beagleaiheisia uutisia. Pysykööt nyt blogin otsikko kuitenkin nykyisellään ainakin toistaiseksi... ;)

Virallinen näyttelydebyytti

Turku kv näyttely 16.1.2016:
Gimma JUN ERI 3, SA (tuomari/judge: Juha Putkonen) / Turku INT show 16.1., Gimma excellent, 3. in junior class, CQ

Oikein kivasti meni Gimman eka virallinen näyttely! Olin paikalla hyvissä ajoin, siltä varalta että maalaiskoiran käytös ehtii tasaantua tuollaisessa suuren maailman tunnelmassa. Turhaan, sehän oli kuin kotonaan (onko se sitten hyvä vai huono...) ja ehdittiin vähän tylsistyäkin ennen kehän alkua. Kierreltiin aika paljon ympäri messukeskusta, eikä Gimmaa kyllä mikään hätkäyttänyt. Kiva nähdä. Eihän se ole edes agilitykisoissa ollut juurikaan aikaa viettämässä halleissa.

Itse kehäesiintyminenkin meni kivasti, pientä pomppimista juostessa mutta kakaralle se on musta täysin sallittua, jopa toivottavaa pieni iloitseminen. Kilpailuluokassa haukkui, kun meidän edellä juoksi koira, siitä ainut miinus. Mutta hyvältä vaikuttaa, innolla odottelen kevään "näyttelyturneeta" :D Arvostelu oli oikein kiva ja suomalaisen tuomarin mielipidettä sitä jotenkin vaan arvostaa tavallista enemmän. Tuomari mietti jonkin aikaa, onko Gimma vähän pieni... Ei kuitenkaan hakenut mittakeppiä, mittaili vaan jalkansa avulla ja päätyi siihen, että ihan sopiva on, muut vaan ovat isompia! Ja niinhän se taitaa ollakin, ehkä niitä ylärajoilla olevia näkyy sen verran paljon että 53-senttinen tuntuu äkkiseltään pieneltä. Varsinkin, kun Gimma on muutenkin melko sirpsakka tyyppi.

Tässä vielä se arvostelu:
"Hyvän kokoinen, mittasuhteiltaan oikea. Narttumainen hyvän pituinen pää. Oikein kiinnittyneet ja hyvin taittuneet korvat. Oikeat kallon ja kuonon linjat. Hyvä purenta ja alaleuka. Sopivasti pyöristynyt kuono. Hyvä ylälinja, rintakehä ja eturinta. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Hyvä karva ja väri. Oikea hännän asento. Kevyt, joustava sivuaskel, jossa hyvä askelpituus. Esiintyy hyvin."

Tänään kakara pääseekin sitten eläinlääkäriin. Tökkäsi eilen pihalla silmänsä johonkin, ja se on nyt ihan punainen ja vilkkuluomi näkyy. Yön aikana jo rauhoittui paljon, mutta ei kunnossa vieläkään. Ja rokotetaan samalla, se pitäis joka tapauksessa tehdä pian. Toivottavasti tulee pian kuntoon, eikä häiritse silmätarkastusta jonka varasin 9.2. Sattumoisin on sopivasti joukkotarkastus tällä suunnalla silloin.

Pakkasta pitelee! Lenkkeilyt ja muut ulkoilut ovat olleet tällä viikolla vähissä, kun töiden jälkeen ei ole yhtään hotsittanut lähteä palelemaan. Eipä Faro ja Gimma onneksi ole olleet kovin pahoillaan. Sisällä on syöty luita ja tänään jaksoin ottaa pieniä seuruun käännösjuttuja sun muuta olkkarissa Gimman kanssa. Ei se osaa vieläkään hakeutua ite perusasentoon :P Kaipa senkin aika vielä tulee...

Tosiaan, vain Faro ja Gimma. Neiti aloitti joulupäivänä juoksun, joten Figo on hoidossa. Hän onkin päässyt pakkasesta huolimatta lenkkeilemään oikein kunnolla ja isossa laumassa. Kyllä kelpaa!

Enne pakkasten alkua tuli treenattua kasvihuoneella erityisesti Gimman kanssa ja erityisesti agia. Sille alkaa tulla jonkinlaista esteiden lukua hiljalleen, ja keppejäkin kokeiltiin jo toista kertaa. Varasin sille myös kaksi treenikertaa Tsaukkilassa maalis-huhtikuussa. Odotukset ei ole suuret, kun ei raukka ole juuri päässyt oman tontin ulkopuolella treenaamaan. Toivottavasti pystyy edes vähän keskittymään. Mutta joskus se on aloitettava muuallakin. Tässä viimeisimmästä treenisessiosta pikkupätkä. https://youtu.be/-Xt77yFEE1U Eiköhän sitä jo vois vähän pitempääkin pätkää välillä ottaa. Kontakteja vois myös alkaa treenata ihan oikeasti, jos vaikka viimeistään kesällä uskallettais johonkin epiksiin.