Kisavuoden avaus

Nyt on Figolla ns. kakkonen korkattu :P ATT:lla käytiin kipaisemassa kolme rataa. Eka oli hyppäri, joka meni aika vallattomaksi. Mentiin vähän sieltä sun täältä ohi esteistä, ei oltu ihan tarkkoina kumpikaan. Eka agirata oli vähän erikoinen rataprofiililtaan mun makuuni. Tein ihan saman mokan kuin hyppärilläkin keppien aloituksessa. Molemmissa kepeille mentiin niin, että valssi oli fiksu ohjausvaihtoehto. Ekalla, mutta varsinkin tokalla radalla mun valssini suuntautui ihan mihin sattuu ja ohjasin koiran ihan väärään suuntaan. Olin jotenkin vähän pois kartalta vissiin. Tokalla tuli Figon uran eka ihanneajan ylitys :P Ensin keppivirheen korjaus ja siihen pitkät seisotukset kontakteilla, niin pari sekuntia meni yli. Keppivirheen lisäksi myös pari rimaa putosi, joten eipä ollut tyylikäs tulos. Noo, sellaisia iloisia ja hulvattomia vetäisyjä nämä ekat.

Kolmannella radalla oli suurimmat höyryt päästetty ulos, ja rata oli profiililtaankin meille aika sopivan oloinen. Alkuun kunnon hyppysuora, putken kautta vauhdikas meno kepeille ja sen jälkeen vähän vähemmän suoraa loppumatka. Kaikin puolin "kiva rata". Nyt oltiin molemmat kartalla ja meno oli kohdallaan. Ei oikeastaan kamalasti huomautettavaa jäänyt, paitsi itse olin turhan äänekäs :P Kontaktikäskytkin tuli jotenkin vihaisesti, kaipa se oli jotain varmistelua... No, Figo tarvitsee vielä vähän enemmän äänenkäyttöä kuin Faro, kun itsenäisyyttä ja varmuutta ei ole yhtä paljon. Joka tapauksessa sujuva ja kivan tuntuinen nollarata, johon olen oikein tyytyväinen :) Nopeuskin oli oikein mainio, 4,07 m/s - tuon kokoiselta ja rakenteiselta koiralta mielestäni aika hyvin agiradalla, kun pysähdyskontaktinkin on. Niitä täytyy muuten ruveta treenaamaan kisanomaisesti nyt. Pikkuhiljaa pitäisi saada käyttöön nopeammat alastulot, ei viitsi enää kolmosissa tuhlata sekunteja seisoskeluun (paitsi tietysti silloin, kun on jo hylly/virheitä alla). Kontaktit onkin yksi asia, jonka kanssa aletaan heti lumien sulettua tekemään töitä oikein urakalla.

Vitsi että odotankin jo kevättä. Kovasti on treeni- ja kisasuunnitelmia jo valmiina, kyllä tässä jo riittävästi on vedetty lonkkaa talven aikana!

Täsmätavoitteita

Aiemmin listasin tälle vuodelle jonkinlaisia tulostavoitteita. Niitä hetken mietiskeltyäni päädyin eilen Turkuun ajaessani pohtimaan, miten niihin tavoitteisiin oikeastaan päästään. Siitä keksin listata erikseen "täsmätavoitteita", yksittäisiä opetettavia asioita ja huomionaiheita. Saatettakoon ne nyt julkiseksi, niin itse kukin voi sitten tarvittaessa muistutella mua pitkin vuotta :P Kuitenkin ainakin jokunen treenikaveri ja muu tuttu nämäkin todennäköisesti eksyy näkemään. Tämä vuosi on lähtökohtaisesti "Figon vuosi", eli keskityn sen kanssa tekemiseen ja kehittymiseen. Faro saa totta kai osansa, mutta sille ei ole mitään kummempia suunnitelmia, vaan keskitytään taitojen ylläpitämiseen ja hauskanpitoon. Siispä, Figon pään menoksi on suunnitteilla seuraavaa:

Agility

• Ohjaustekniikoista uusina ainakin niisto, saksalainen. Varmemmiksi poispäinkäännökset ja pakkovalssit.
• Pimeät putkikulmat
• Kepit kokonaisuudessaan: Varmuutta, itsenäisyyttä, hankalampia aloituskulmia
• Kontaktit: Itsenäisyyttä, keinulle varmuutta
•  Hyppysuorat edelleen varmemmiksi

Toko/tottis

• Yksi sana: Paikallaolo. Ihan hyvässä mallissa se on ollut, mutta nyt se pitää oikeasti saada koetasolle. Häiriötä, etäisyyttä, kestoa.
• Tokon alokasluokkaa ajatellen hyppy kuntoon, sitähän ei ole juurikaan edes otettu.
• Pk-esteille tarttis päästä. Se touhu on alkutekijöissään.
• Nouto on hyvässä mallissa, se hiotaan kuntoon.
• Eteenlähetyksestä idea haltuun ja suoritus hyvälle mallille.
• Ikuinen murheenkryyni seuraaminen ei juuri nyt aiheuta stressiä, mutta sitä hinkataan niin paljon kuin jaksetaan, mutta yöunia en aio menettää. Ihan kohtuullista se nyt on, ja tavoite onkin _vaatia_ koiralta asioita, kyllä nyt jo pitäis osata.

Maasto

• Esineruudussa kehitytään iso askel, ja talvella tehdyn pohjustuksen (=esineiden luovutus) jälkeen sen ei pitäisi olla ongelma. Nyt Figo saa jo lähteä etsimään ilman, että näkee esineen viennin. Samoin esineitä voidaan viedä jo takakulmiin asti. Esineiden löytäminen on tähän mennessä vaikuttanut sen verran helpolta, että ihan realistista on odottaa kunnon kehitystä.
• Päästä ajamaan vieraan tekemiä jälkiä.
• Janatyöskentely oikeasti vauhtiin, tämä otetaan työn alle heti keväällä.
• Pituutta jälkiin edelleen lisää. Myöhemmin kesällä/syksyllä voisi olla mielenkiintoista kokeilla ihan kokeenomaista alokasluokan jälkeä.

Saas sit nähdä, mihin kaikkeen riittää aika ja energia. Tästä kumminkin lähdetään, ja intoa ei ainakaan puutu sen enempää ohjaajalta kuin koiraltakaan. Lumienlähtöä odotellessa... Lisäksi ihan yleisenä tavoitteena on "mielentila" - jospa me nyt oikeasti Figon kanssa jo luotettais toisiimme. Sekin on paljon kehittynyt syksyn ja talven aikana, ja varmasti kehittyy edelleen kun molemmat saadaan kokemusta ja varmuutta.

Tehotreeniä ja näyttelyä

Reilu viikko sitten oltiin Purinalla Timo Liuhdon agikoulutuksessa molempien poikien kanssa. Oli kyllä erinomaisen tehokas sessio, pitkästä aikaa ihan kunnon koulutuksessa ja uuden kouluttajan tsekattavana. Aika kinkkinen pätkä oli rakennettuna. Alkuun heti niiston paikka, sitten mun "bravuurini" pakkovalssi kiireiseen paikkaan. Putkijarrutusta, lisää pakkovalssia. Faron kanssa aloitettiin roiskimalla rimoja (ylläri), mutta kun kovimmat höyryt saatiin ulos, niin homma alkoi sujua mukavasti. Rimojen suhteen pahimmat paikat ovat takaakiertoja. Mutta syykin siihen on selvä, mä jään liikaa koiran eteen ja estän siltä kunnon hyppäämisen ja oikean linjan. Pakkovalsseissa vähän huolimatonta esteen yli ohjaamista, jolloin rimoja myös herkästi tulee alas. Näihin paikkoihin tartuttiinkin eniten. Yleisesti ottaen olin kyllä Farolaisen menoon tosi tyytyväinen :)

Figon vuoro oli seuraavana, ja etukäteistietona kerroin vain, että 2-vuotias, edellistä paljon kokemattomampi ja ylipäätään aika erilainen agikoira. "Millä tavalla erilainen?", vastasin että järkevämpi, tunnollisempi ja rauhallisempi. Sitähän se oli, vaikkei Figoakaan enää voi hitaaksi sanoa. Mitä enemmän se on saanut varmuutta, sitä nopsempi siitä on tullut. Tämä sessio pisti taas ihmettelemään, miten ihmeessä se voi osata jo noin paljon. Niistoa en ole koskaan opettanut, mutta tunnollisesti se siinäkin parhaansa yritti. Se tekniikka menee kyllä opetukseen heti kevään tultua. Pakkovalsseissa ei ongelmaa, takaakierrot ok. Putkijarrutus myös. Ihanasti se on ruvennut saamaan varmuutta :) Koska Figo oli session viimeinen koira, saatoin ottaa vielä pari kertaa kepit ja kontaktit, niissä ei ongelmaa. Paljon on suunnitelmia kakaran varalle, kunhan taas päästään kentälle treenaamaan. Mut hyvä siitä tulee!

Eilen kipaistiin sitten Lahteen ryhmikseen tapaamaan tuttuja. Paikalla oli Sinna-sisko, piti olla myös äippä, joka kuitenkin estyi tulemasta. Paljon tuttuja tuli nähtyä ja kuulumisia vaihdettua, mukava reissu :) Matkaseurana oli Riffi, jonka kanssa olivat hyvin sopuisasti pakun takaosassa omissa häkeissään. Positiivinen yllätys, ettei minkäänlaista örinää tullut missään vaiheessa. Ylipäätäänkin Figo käyttäytyi koko reissun erinomaisesti. Sen kanssa on niin mukava reissata, kun on niin helppo matkakumppani. Kehässä esiintyi hienosti, tavoitteena oli että olisi aiempaa eläväisempi ja rennompi kehässä ollessaan. Näin olikin, kyllä se vaan on saanut ihan toisenlaista rentoutta itseensä tässä syksyn ja talven aikana. Mahtaako kasvaa aikuiseksi :o

Arvostelu oli hyvä ja kolmesta avoimen luokan uroosta sijoitettiin ykköseksi ERIllä ja vieläpä SA:lla. PU-kehässä oli sitten kuikelona muiden joukossa sijoittuen neljänneksi. Tuomari perusteli sijoitysta sillä, että on kovin hoikassa kunnossa. Kerroin sen olevan aktiivinen sporttikoira, kaipa tuomari jonkinlaisen hyväksynnän antoi :P On se ollut turhankin hoikassa kunnossa, mutta mielestäni nyt ihan sopiva. En koe tarpeelliseksi syöttämällä lihottaa sitä nyt, syö kuitenkin hyvin ja paljon ja voi hyvin. Eiköhän tuossa iän mukana tule sellaista aikuisen koiran massaakin.

Nyt viettelen talvilomaviikkoa, ja poikien pään menoksi on kaikenlaista tulossa. Tänään ohjelmassa tottista tai esineruutua, en ole vieläkään päättänyt... Mutta pääasia että jotain tehdään.

Uus vuas, uuret kujeet

Kappas, joulupäivitys jäi tekemättä mutta väliäkö tuolla. Joulukuun keskeisin uutinen oli Figon kolmas ykkösluokan nolla ja oikeus/vaatimus kilpailla jatkossa kakkosluokassa :) Se napattiin heti ekassa startissa ATT:n joulukuun kisoissa. Sijotus neljäs, paljon oli nopsia koiria mukana joten eihän nahkiainen useiden sekuntien pysäytyskontakteilla siellä pärjää :P Mutta ykkösissä ei niin väliäkään vielä. Tämä oli Figon tärkein tavoite tälle vuodelle, ja hyvinhän ehdittiin... Vielä olis toinen startti ollut käytettävissä :D Voisinkin tähän nyt listata hieman vuoden tavoitteiden täyttymistä:

Faro
-pysyä kunnossa, kerätä jokunen aginolla: Niin ja näin. Rimoja alkoi putoilla huolestuttavasti, mikä vei kisaintoa ja vähän treenimotivaatiotakin. En tiennyt mitä tehdä, joten ikään kuin jätin ongelman sivummalle ja keskityttiin muuhun. Ehkä tänä vuonna keskityn ongelmaan suuremmalla tarmolla, tai sitten en. Faro aloitti fyssarikäynnit ja kävi selkäkuvilla, ja näiden ansiosta saa paljon anteeksi rimaongelmassa. Ei se kunnossa ollut, vaikkei varsinaisesti sairaskaan. Jatkossa keskitytään fysiikan kunnossa pitämiseen, agilityssä keskitytään hauskanpitoon ja fysiikan salliessa ratkotaan ongelmia ja kisataan.

-kenties tokokokeeseen?: No sehän tehtiin! Agin ollessa sivummalla innostuin käymään ikuisuustavoitteen kimppuun oikein tosissani, ja tämä onkin ehkä paras saavutukseni koirien kanssa menneenä vuonna. Paitsi että tulostavoite täyttyi vihdoinkin, se myös pikkasen herätti tokoinnostusta itsessäni. Vielä kun käytiin BH:kin suorittamassa, niin sain mahdottomasti itseluottamusta ja hyviä kokemuksia tottelevaisuuspuolen koetouhusta. Erittäin hyvä Figon tulevaa uraa ajatellen.

-käydä näyttelyssä, sieltä EH: Sekin tehtiin, jee! Arvostelu oli yhtä tyhjän kanssa, ja pieni kiinnostus olisi käyttää Farolainen vielä kerran kehässä. Katsotaan, katsotaan...

Figo
-aloittaa agikisaura ja nousta kakkosiin: Tämä tulikin jo selostettua, eli toteutui vaikka tarkalle meni. Odotin, että olisi saatu tulosta aikaan nopeamminkin, mutta aloittaminen oli "henkisesti hankalaa". Taisi olla tietyt odotukset valmiina, ja se toi jonkinlaisia paineita. Ja lähtihän Figo selvästi keskeneräisenä kisaamaan. Vasta syksyllä alkoi oikeasti olla realistiset mahdollisuudet pärjätä.

-toko/tottispuolella edistyä reippaasti, mahd. möllitoko: Vähän niin ja näin, moni asia eteni mutta enemmän olisin toivonut. En vaan osaa, ja olen arka. Mutta paljon tuli opittua, ja on tästä hyvä jatkaa.

-maastossa jatkaa alkeistasolta ja saada jälkitouhut oikeasti rullaamaan: Siellä edistyttiin tosi paljon, ja pidän jo kokeisiin osallistumista maaston osalta oikein realistisena :) Olen itse oppinut paljon, niin lajista kuin koirastakin. Esineruutu jäi vähälle huomiolle, mutta en usko sen opettamisen olevan kovin pitkä projekti.

-näyttelystä SA: Se toteutui jo kahdessa ekassa näyttelyssä, ylipäätään Figon näyttelymenestys oli paljon parempaa kuin osasin odottaa. Vaihtelevaa kyllä, mutta sitä osasin odottaa ;) Ja näin on varmaan jatkossakin, mitään odotuksia ja tavoitteita näyttelytouhuissa ei enää ole. Tulee mitä tulee, välillä käydään näyttäytymässä :)

-terveystutkimukset: Ei ylläreitä, onneksi!

-MH:ssa jos käytäis: No käytiinhän me, käytös siellä oli tavallaan odotettua ja tavallaan ei. Tämän testin lisäksi moni asia opetti paljon koirani luonteesta, vaikken silti vieläkään aina tiedä, mikä se on koiriaan :P Mutta sen tiedän, että kovin hitaasti kypsyvä se on, ja jokseenkin haastava kaikkine ominaisuuksineen. Opettavainen koira. Suurella mielenkiinnolla odotan luonnetestiä aikanaan.

Ja sitten jos listaisi hieman tavoitteita alkaneelle vuodelle. Farolle en listaa mitään tulostavoitteita, koska se on saavuttanut "kaiken", mitä olen koskaan ajatellut. Jatkossa kaikki tulokset ovat plussaa. Mitään sm-nollatavoitteita ei ole mielekästä kirjoittaa, koska tiedän ettei se oikein ole realistista eikä superahkera kisaaminen järkevää. Pääasia, että Faro pysyy kunnossa ja agility kivana <3 jaksetaan.="jaksetaan." jos="jos" p="p" tokoillaan="tokoillaan">
Figon pään menoksi voinkin listata jos jonkinlaista, vaikka yritän silti pitää pään kylmänä ja olla stressaamatta ;) Sehän on helppoa!

-Agilityssä kolmosluokkaan: Ei pitäisi olla mahdoton tavoite. Muutamia juttuja haluaisin sen osaavan paremmin ennen kolmosia, niihin pureudutaan kevään tullen ja treenikentän sulettua paremmin. Lähinnä kepit ja itsenäiset kontaktit, muutamat ohjaustekniikat.

-BH ja/tai tokon ALO1: Jos ei mitään erityistä tapahdu, niin ei näistäkään kummankaan pitäisi olla mahdotonta... Paikallamakuuta ja seuraamista, muuten ei suurta työtä tarvitse näitä varten tehdä.

-Jälki ja esineruutu saada siihen malliin, että seuraavana kesänä voin realistisesti ajatella jälkikokeeseen osallistumista (ja tuloksen saamista). Jos kehitys jatkuu yhtä hyvänä kuin tähän asti, niin pitäisi onnistua. Enemmän taitaa olla kyse mun oppimisesta kuin koirasta. Tavoitteena myös osallistua niin tuttujen kuin tuntemattomienkin jälkikoulutuksiin ja päästä näkemään muiden koirien menoa. Niin, ja saada Figolle vieraan tekemiä jälkiä...

Se siitä, sit ei ku hommiin! Lauantaina mennään Timo Liuhdon agikoulutukseen molempien poikien kanssa. Sitten alkavat kasvihuonetreenit, mutta aika hiljaista on treenirintamalla yleisesti ottaen. Toivottavasti kelit pysyvät sellaisena, että päästäis tottistelemaan jo tässä talvikaudella jonkun verran.