Pitkäperjantai vietettiin Tsaukkilassa Figon kanssa neljän startin merkeissä. Toinen toistaan parempia ratoja tehtiin, mutta on se niin pienestä kiinni se virheetön suoritus. Välillä menee ne tiukat paikat meille edullisesti, kuten ekoissa kakkosluokan kisoissa, nyt taas eivät ne pikkuseikat olleet meidän puolella. Joka radalla oli joku hölmö juttu, minkä takia nollat jäivät uupumaan. Lyhyesti jokaisesta:
Ekalla radalla hyllytettiin heti alussa, lähetin takaakiertoon mutta en valssannut samalla - kuvittelin että saan vedettyä sen viereisen hypyn ohi putkelle. No enpäs saanutkaan, veto ei oikein mennyt kuten oppikirjoissa ja hyppäsi sen ylimääräisen hypyn. Muuten rata oli moitteeton ja hyvä :)
Toinen oli hyppäri, sanoisin että suht hankala. kepeillemeno oli sellainen "puolittainen" umpikulma. Heti alussa oli selvästi niiston paikka. Lopussa taas pääsi soveltamaan aika tiukkaa takaaleikkausta. Päätin olla hurja ja ihan kisaradalla valita näihin kohtiin rohkeat, hienot ohjaukset :P Ts. tein sen niiston (onnistui!), annoin mennä itsenäisesti kepeille enkä auttanut (onnistui!) ja tein lopussa takaaleikkauksen (onnistui!) enkä alkanut säätämään muuta. Oli erinomainen rata. Mutta se pikkuseikka, miksi tulos oli hyl: Pitkästä aikaa tuli virhe kepeillä, ei aloituksessa vaan viimeinen keppiväli jäi pujottelematta. Varmaan syynä se, että kepeiltä jatkettiin aika suorasti vasemmalle, ja mä olin menossa jo ajatuksissani seuraavalle esteelle. Figo ei kestä tuommoisia vielä. No, se singahti sopivasti putkea kohti, joten annoin mennä sinne ja otin kepit sen kautta kokonaan uudestaan. Periaatteessa tahallinen hylsy siis. Muuten rata oli tosiaankiin loistava, harmi ettei sitä ole videolla.
Kolmannella vedettiin taas nättiä rataa, mutta tuli pari harvinaista virhettä. Ensin putos rima! Ihan helpossa paikassa vielä, en oikein tiedä miksi putosi. Sitten tuli puomin ylösmenolta kontaktivirhe, taisipa olla Figon ensimmäinen mutta periaatteessa odotettu. Nehän ovat vähän herran hallussa, ja nopeissa lähestymisissä noin kyllä joskus käy. Ohjauksellisesti rata oli erinomainen, eli taas kerran pakko olla tosi tyytyväinen.
Vika rata oli sekin loistava. Sen vitostuloksesta vastuun ottaa kuulemma käsiajanottajana ollut ex-treenikaveri :D Juuri kun Figo singahti ulos 3. esteenä olleesta putkesta, oli hän hyvin lähellä viemässä hihnaa maalialueelle. Figo katsahti hänen suuntaansa, keskittyminen herpaantui sen verran, että tuli ohi seuraavasta hypystä. En olis arvannut, että on noin häiriöherkkä sit kuitenkin, mutta näköjään tällainen herpaantuminen on mahdollinen ainakin päivän neljännellä radalla... Olis ehkä pitänyt kutsua sitä nimellä. Noh, jälkiviisastelua. Loppurata oli jälleen kerran hieno ja virheetön. Ehkä puomin alastulo oli multa vähän tönkkö, mutta koira teki juuri niin kuin on opetettu.
Kyllä sitä kolmatta luvaa siis todellakin tyrkytettiin, mutta tällä kertaa näin :D Ei voi silti olla pettynyt, meno oli tosi hienoa ja mullakin pääkoppa ihan kelpo kuosissa. Vähän tekis mieli kokeilla, päästäiskö colliemestiksiin (9.5.) jo kolmosiin. Siispä harkitsen, jos ilmoittaisin Lempäälän kisoihin parin viikon päästä. Katotaan nyt, en ota mestiksistä stressiä mutta jos nyt inhimillisellä vaivalla nousu onnistuu, niin kiva.
Vielä linkkinä melkonen tykkikuva Figosta :D Harmi, ettei ole ihan terävä. Kuvaaja Sirpa Saari. https://lh3.googleusercontent.com/-6EEh5_haN70/UVXRtiE_b1I/AAAAAAAHyII/qi9LkFDW2Lo/s640/IMG_3932.JPG
Sitten Faron ratoihin... :D Päätin kokeilla, mikä on tilanne tällä hetkellä. Eka rata olikin ihan lupaava, vain yksi rima putosi. Mutta sen lisäksi alkoi olla kontaktiroiskintaa havaittavissa. Tuli puomilta ihan törkeästi alas, ja sen seurauksena mun pakkani sekos ja pari estettä sekoiltiin. A:lta loppuun saakka taas suht ok menoa. Tämä on jopa videolla http://www.youtube.com/watch?v=yXhG5zZ71uQ&feature=youtu.be
Toinen rata olikin sit jo melkoista roiskintaa. Ohjauksellisesti selvisin mielestäni hyvin, vaikka lopussa saksalainen kusahti sen verran, että kiersi hypyn. Muuten tykkäsin. Tuohon hyppyyn kun lähetin uudestaan, niin sitten kaatui siivekekin :P Eli siltä yhdeltä hypyltä kokonainen kymppi... Lisäksi tuli rimoja alas useita, ja ainakin yksi kontaktivirhe. Todellista roiskimista siis! Sekä A:n että puomin alastulot olivat sellaisia, että mulla oli kauhee kiire seuraavalle esteelle. En siis todellakaan jäänyt varmistelemaan alastuloja, ja näköjään ne kusevat niin rankasti että virheitäkin tulee.
Kotimatkalla aloin pohdiskella ihan tosissani, josko opettaisin Farolle ne kontaktit ihan oikeasti. En tiedä jaksanko ihan alusta saakka lähteä niin systemaattisesti opettamaan, kuin Figolle. Mutta jos jonkinlaisen järjen sais asiaan, niin olis mielekkäämpää kisata. Eihän niistä juurikaan ole virheitä koskaan tullut, vaikka huonot ovat olleet. Mutta näköjään se voi nyt tuollaiseksikin mennä, kun tarpeeksi saa mennä oman halunsa mukaan. Toinen työstettävä asia on tietysti rimat. Niihin sain hyvät neuvot torstaina Elinan yksärillä. Alan nyt moittia sitä pudotuksen jälkeen (ei kiroilua, ihmettelevä äänensävy), nostan riman ja pistän hyppäämään. Sen jälkeen kehut. Hetken aikaa työstän tätä treeneissä, ja sen jälkeen vois kokeilla epiksissä. Katsotaan, mitä teen niiden rotumestisten kanssa, olin ajatellut sinne meneväni Faronkin kanssa mut saas nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti