Hyllypäivä

Ei nyt sentään samantien kolmosiin noustu, piti pikkasen pudottaa ohjaajaa maan pinnalle Tsaukkilassa :D Selvästi oli vähän päänsisäisiä ongelmia, ajattelin liikaa tuloksia. Ihan sama kuin silloin ekoja ykkösluokan nollia hakiessa. Teki ihan hyvää tällainen vähemmän menestyksekäs päivä tähän väliin, nyt taas muistaa olevansa ihan tavallinen kuolevainen.

Päivän agiradat olivat selkeitä, eivät varsinaisesti helppoja mutta mitään veemäisyyksiä ei niillä ollut. Eka oli vähän takkuinen, vapauttelin kontakteilta hätäisesti ja muutenkin tatsi oli vähän huono. Noin puolivälissä tuli yhdestä hypystä ohi, en osannut sitä odottaa. Toisaalta siinä oli taas sellainen pitkä, laaja kaarros, noissahan niitä välillä tulee. Keinulle tuli valtavalla kaarroksella ja meinasi mennä ohi, joutui hyppäämään sivusta. Koska oli jo vitonen alla, niin otin keinun uudelleen eli siitä hyl. Vitonen olis siis ollut tulos muuten.

Toinen agirata (päivän kolmas rata, hyppäristä pian) oli samalla lailla selkeä, ja nyt päätin olla toooodella tarkka niin kontaktien kanssa kuin muutenkin. Ja eipä siinä mitään ihmeellisyyksiä tullutkaan, kontaktit ok eikä mitään läheltä piti -tilanteita. Kunnes päästiin loppuun... :D Keppien jälkeen oli ihan perus takaakierto, sen jälkeen taas tulosuuntaan keppien vieressä ollut hyppy ja siitä muurin ja toisen hypyn kautta maaliin. Hypyn toisella puolen siis kepit, toisella puolen putken pää. No sinnehän se putkeen sujahti, mä en ollut yhtään ajatellutkaan tuollaista mahdollisuutta! Keppejä kyllä ajattelin, ja huolehdin ettei mene sinne. Kylläpäs pikkasen ärsytti, muuten ei radassa ollut suurempaa sanomista.

Se hyppäri sit... Täyttä kaaosta :D Oli kyllä myös vaikea, ja ne vaikeudet sellaisia jotka jo etukäteen tiesin meille tosi hankaliksi. Heti alussa neljä hyppyä vierekkäin, onneksi ne sentään mentiin vuorotellen eri suuntaan eikä välistävetoina, mutta silti. Se homma sekos ennen kuin päästiin edes alkuun. Sen jälkeen Figo olikin ihan pihalla, eikä loppuradastakaan saatu oikein mitään aikaseks. Kepeille olis ollut syytä lähettää takaaleikkauksena, ja sitäkään se ei kepeillä vielä hanskaa. Lisäksi oli pari suoraa pätkää, ja mulla ei noussut jalka yhtään. Olin koko edeltävän viikon p*skataudissa, joten suorituskyky ei ollut ihan kohdillaan. Noh, kokemuksia kokemuksia! :D

Seuraavaksi kisaillaan sit pääsiäisenä. Taida ottaa silloin kaikki neljä rataa, nyt jäi vähän harmittamaan, kun yksi olis vielä ollut mutta en ollut ilmonnut sille :P Toivon mukaan saatais tämä agilityprojekti hoideltua, ennen kuin alkaa jälkikelit ja ylipäätään aktiivisuus muissa lajeissa.

Tottisfiilisteltyä on tehty kans. Olen pohdiskellut ongelmia aika perusteellisesti, ja todennut että yksi perustavanlaatuinen ongelma on luottamus tai siis sen puute. Kun mulla pyörii päässä "mitähän se nyt tekee, karkaako se, tuleeko tuolta joku, pysyyköhän se tossa", niin kyllähän se koirankin keskittyminen herpaantuu. En ole siis itse tarpeeksi keskittynyt siihen oleelliseen. Sessioista pitäisi saada intensiivisempiä. Kunhan Figo tietää mikä on homman nimi ja keskittyy paremmin, niin hommaan tulee sitä kautta enemmän tekemisen meininkiä. Tätä olen nyt lähtenyt työstämään. En niinkään keskity varsinaisiin liikkeisiin, vaan harjoitellaan leikkimistä ja keskittymistä. Viimeksi otin kuitenkin noudon pariin kertaan, se on liikkeenä niin erityyppinen kuin seuraaminen ja muut tylsät. Sehän meni oikein komeasti :) Pikkukapulalla kyllä, mutta tokossa sitä käytetäänkin. Lähti innokkaasti, toi laukalla ja luovutuspaikka oli hyvä. Fiilis tottikseen on nyt hyvä, ja luottamusta löytyy siihen, että siitä vielä hyvä tulee.

Ensi viikolla on Elinan agiyksäri. Ajattelin silloin keskittyä Faron rimaongelmaan, koska Figon kisat ovat heti seuraavana päivänä yksäristä. Figolle otan kontaktimuistuttelua ja kyselen niihin vinkkejä jatkoa varten. Samoin keppeihin. Vähän kyllä tekis mieli ilmoittaa Farokin päästäiskisoihin, mutta katotaan nyt.