Hengissä ollaan

Johan on aikaa vierähtänyt viime päivityksestä. Mitään erikoista ei ole koirarintamalla tapahtunut, joten ei ole tullut raportoituakaan. Beaglenpennut täyttivät vuoden ja ovat saaneet ekan metsästyskautensa pakettiin. Hyviä onnistumisia, monelle kaatoja tai ainakin ampumapaikkoja, paljon kokemusta kaikille. Ehkä ensi kaudella nähdään jo ekat koekäynnitkin? Useampi on hankkimassa näytteletulosta kevään ja kesän aikana.

Tricking Dalton, Topi 1v

T. Diesel, Leevi, 1v

T. Dudeson, Roope 1v, eka ruusuke mätsäristä plakkarissa

Lassierintamalla on vietetty hiljaiseloa, treenattu lähinnä agilityä harvakseltaan. Muutama näyttely ja ehkä Gimmalle rallykisat, Figolle agikisat, on suunnitelmissa. Tällä hetkellä vaan en ole kovin motivoitunut ahkeraan treenaamiseen, joten kisaaminenkin on jäissä. Ei vaan viitsi väkisin, joten motivaatiota odotellessa :P Mutta Gimmalle olisi kiva saada jotain koekäyntejä ennen astutusta (joka todennäköisesti alkukesästä).

Lotto on kasvanut isoksi pojaksi, ja sillekin on näyttelykäynti suunnitelmissa. Katsotaan, mitä luppakorvalle sanotaan - tai saa nyt nähdä, missä asennossa korvat sattuvat sinä päivänä ja sillä hetkellä olemaan... :D

Harringan Regina 26.2.2010 - 31.10.2016

Ei olisi vuosi sitten arvannut, että Hanilla on meneillään viimeiset kunnon metsästysreissunsa. Sitten alkoi juoksu, tuli pentuloma ja kesä. Tänä syksynä se ei ehtinyt kovinkaan paljoa käymään metsällä, ennen kuin sairastui. Hani oli väsynyt ja voimaton, eikä ruokakaan maistunut. Tutkimuksissa todettiin vakava anemia, muita merkittäviä löydöksiä ei ollut. Verikokeita liuta, röntgenkuvaus kirsusta hännänpäähän. Lopullinen diagnoosi jäi hämärän peittoon, mutta mahdollisesti kyseessä on autoimmuuni hemolyyttinen anemia (AIHA) tai jokin muu veritauti. Hoitona yritettiin viime kädessä vahvaa kortisonikuuria, mutta varsin pian sen aloittamisen jälkeen Hanin voimat loppuivat yöllä kotona.

Niin yllättävästi se joskus käy, odottamatta ja kovin aikaisin. Hanin muisto jää elämään sen pennuissa.

Viime viikonloppuna kävin katsomassa Lottoa, ja kovasti poika olikin taas kasvanut. Korvat elävät omaa elämäänsä... Pari kuvaa kasvugalleriaan:

Lotto 4,5 kk

Korvatilannetta... Tosin 5 min päästä tilanne taas toinen.

Beaglenpenikat ovat kunnostautuneet metsällä ja Siru myös näyttelykehässä. Viikko sitten Seinäjoen näyttelyssä ensiesiintyminen kehässä Harto Stockmarin tuomaroimana, tuloksena hienosti KP ja ROP-pentu. :) Arvostelu oli tiukalta tuomarilta lupauksia herättävä, innolla odotellen virallisia luokkia. Onnittelut omistajalle ja kiitos aktiivisuudesta!

Ainakin Leevi-Diesel on jo päässyt kaatojen makuun, kun eka jänis kellistyi jo syyskuun puolella. Jäniksiä ovat päässeet monet juoksuttamaan. Hienoa!

Projektin lopputulos

Myöhään sunnuntai-iltana 25.9. laskeutui Helsinki-Vantaalle parin vuoden projektin päätteeksi Lotto, reipas maailmanmatkaaja Sveitsistä. :) Tarkemmat tiedot pennusta löytyvät Loton omalta sivulta. Sopivaa vierassukuista pentua etsittiin Lauran kanssa pitkään, ja moni yritys kariutui milloin mistäkin syystä. Lopulta kaikki tuntui kuin kohtalon saattelemana menevän nappiin tämän pentueen kanssa. Mukaan projektiin saatiin myös Lehtokanteleen Suvi. Yksin ei tällaiseen touhuun olisi ollut rahkeita lähteä, niin paljon on kulunut energiaa, aikaa ja rahaa.

Kävin heinäkuussa ensimmäisen kerran pentuja katsomassa. Pidin kovasti näkemästäni. Meille kaavailtu trikkiuros oli porukan rauhallisemmasta päästä. Soopeliporukassa oli rajumpaakin sakkia... :D Trikkiuros vaikutti oikein sopivalta, ja kun CEA-geenitestituloskin osoitti sen kantajaksi (toisella trikkiuroksella oli CRD), valinta oli tehty. Hakureissu sovittiin syyskuun loppuun, jolloin pentu olisi 12-viikkoisena saanut rabiesrokotuksen ja varoaika kulunut. Lennot minulle ja Lauralle varattiin ja jäätiin odottelemaan...

Loton kotimatka alkoi Zürichin lentokentältä alkuillasta 25.9. Kentällä se olisi mielellään moikannut ihmisiä, mutta rauhoittui odottelemaan. Lentoboksin olin tilannut kasvattajan luokse jo aiemmin, joten se pääsi tutussa boksissa koneen ruumaan. Helsingin päässä meille kärrättiin rauhallinen pentu, joka riemastui, kun sille alettiin puhella. Tullissa käynnin jälkeen se pääsi reippaana astelemaan uuden kotimaansa kamaralle. Sitten autoon ja länsirannikkoa kohti... Perillä uudessa kodissa klo 4.30. Koko matka meni hienosti, ja Lotto on ollut "kuin kotonaan". Isoveli Riffi hyväksyi tulokkaan ongelmitta. Ja ensimmäinen treenileirikin on Lotolle jo varattuna :D

Odottelua Zürichin lentokentällä

Miksi ihmeessä tällaiseen projektiin sitten lähdettiin? Kaikkien meidän kolmen yhteinen huolenaihe on rotumme geenipooli. Kasvattaminen on toiveissa, mutta siinä haluamme yrittää jotain uutta. Mahdollisuuksina ovat pyörineet myös kotimaiset roturisteytykset, astutusreissut ulkomaille jne, mutta tässä vaiheessa halusimme ottaa tällaisen riskin. Tässä pentueessa oli monia miellyttäviä asioita, niin suvussa kuin pennuissa itsessään, sekä myös kasvattajan ajatusmaailmassa. Menee syteen tai saveen, niin yrittänyttä ei laiteta. :D Tämä on ollut joka tapauksessa erittäin antoisa ja opettavainen projekti monella tapaa. Tulipahan myös heräteltyä unholaan jääneet saksankielen taidot... Aika näyttää, täyttääkö Lotto toiveemme. :)

Suomessa uudessa kodissa, 16 viikkoa