Faron kanssa käytin samaa ohjausta. Meno oli jälleen aika räjähdysherkkää, ja kontaktit paukkuivat todella komeasti. Meni myös puomin jälkeisestä putkesta ohi... Mutta rimoja putosi vain yksi! Loppujen lopuksi livahti kepeiltä mun selän taakse ja hypyn väärään suuntaan (pujotteli siis loppuun asti kyllä). Hyllytettiin siis. Harmi niin, koska tuon ansiosta joukkuemme ei saanut tulosta. Eipä se Faron tulos tosiaankaan hyvä olis ollut, mutta kuitenkin :D Toinen positiivinen asia Faron suorituksessa oli, että se istui lähdössä ekasta käskystä eikä yrittänytkään varastaa. Ihan kiva fiilis jäi kontakteista huolimatta, ehkä mä sen kanssa jokuset kisatkin vielä käyn :)
Eikä nämä skabat ihan penkin alle menneet muutenkaan, landeseuramme minit nimittäin onnistuivat saamaan tuloksen ja sijoittuivat toiseksi :D Ainoastaan kaksi minijoukkuetta sai tuloksen... Tässä sitä huomataan, miten oleellista olisi tehdä tulos, vaikkei se niin kummoinen olisikaan.
Sitten Figottimen syksyn päätavoitteeseen eli BH-kokeeseen :) Jostain onnistuin keräämään jännityksen viimeisen viikon aikana ennen koetta... Kuvittelin, ettei se pysy paikallaolossa, rähjää kaiken kaupunkiosiossa jne... Noh, onneksi jännitys kuitenkin helpotti enkä masentunut edes siitä, että arvoin suoritusvuoroksemme numeron 9 :P Pariksi saatiin tuttu koira, joka oli kenraaliharjoituksessakin meidän parina. Luottavaisin mielin siis liikenteeseen.
Meikäläisten vuoro oli ensin suorittaa. Seuruu alkoi hyvin, vaikka eka käännös oli aika aneeminen. Juoksu ja hidas ok, oikeastaan koko eka kiekka siihen asti, kun mentiin henkilöryhmään. Siellä vire alkoi laskea, mikä ei tullut yllätyksenä. Toisella kerralla meni osittain paremmin, tosin toista ihmistä kiertäessä nuuskaisi... Taas pitkä suora meni hyvin molempiin suuntiin. Jälkimmäinen sakara alkoi olla jo sen oloista, että onneksi loppu häämöttää :D Kovin pitkä sessio tämä vielä Figolle oli. Jäävät ja luoksetulo menivät moitteetta. Paikallaolo samoin, ei ongelmia ja aika äkkiä se aikakin siinä kului :P
Seuraamisista arvosanaksi tuli hyvä, suurimmaksi osaksi se kuitenkin oli ihan kelvollista. Lähinnä se vireen lasku näkyi pikkusakarassa ja henkilöryhmään menossa. Jäävistä, luoksetulosta ja paikallaolosta erinomaiset, eli hyväksytysti selvittiin.
Kaupungissa olin vain päättänyt pitää koiran oikein lyhyellä hihnalla ja vaihtaa tarvittaessa sen aina toiselle puolelle siksi aikaa, kun jotain tapahtuu. Häiriökoiran kohdalla vaihdoinkin. Figo oli tyyni ja asiallinen kaikissa kohdissa, hyvä niin. Puuhun kiinni jättäminen oli jännittänyt kaikkein eniten, varsinkin kun tiesin ohittajakoiran olevan nuori sakemanniuros. Jätin sen käskyn alle istumaan, eikä mitään ongelmia ollut. Katsoi mun perääni koko ajan. Onneksi. Hienosti siis selvittiin tästäkin, joten koko koe hyväksytty ja pk-kisalupa ansaittu :)
Tämän vuoden tottistavoitteet on siis saavutettu, hyvä fiilinki! Figo on kehittynyt älyttömästi tässä 2-3 ikävuoden välissä. En olisi vuosi sitten voinut kuvitellakaan tällaisia suorituksia siltä, saati itseltäni... Luottamus mun ja koiran välillä on kasvanut todella paljon. Vielä on työtä, mutta eipä sitä koskaan ole valmis. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Ensi vuoden tavoitteena onkin saada tottis sellaiseen kuntoon, että syksymmällä voisi ajatella jo jälkikokeeseen osallistumista. Saapa nähdä... Nyt vaihdetaan agilityvaihde päälle, jo tässä on tottisteltu ihan riittävästi hetkeksi! Jätetään se puoli vähän hautumaan. Tietysti hyödynnetään myös maastokauden loppu, jokunen jälki olis vielä kiva saada aikaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti