Se on kesä ny

Hienot kelit ollu, ja kaikenlaista on tehty. Välillä kyllä on niin lämmin, ettei oikein viitti kauhean rajuja treenejä ja lenkkejä tehdä päiväaikaan. Viime perjantaina oli aika täydellinen episkeli, ja oltiinkin oikeastaan koko ilta Raumalla. Meinasin kyllä kääntyä samantien takas, kun totesin ettei siellä olekaan kentän ympärillä enää aitoja... :P Jotenkin oli sellanen fiilis, et kakara käy moikkaamassa kaikki. Noh, se oli turha pelko, ei ollut lähdössä mihinkään ja maaliintulokin oli asiallinen. Möllirata oli muuten jees, mutta siinä oli sellainen juoksusuora että tiesin jo etukäteen, ettei se voi onnistua. Suora putki, jonka jälkeen pari hyppyä lähes suoraan. En siihen oikein muuta keksinyt kuin kokeilla juoksukisaa koiran kanssa, ja eihän siitä mitään tullu. Figo ampui suoraan putkesta mun jalkoihin, joten se siitä. Aiemmin oli tullu yks hypyn ohitus, olin vähän huolimaton siinä ja Figohan ei oikein omine lupineen esteitä suorita :P Tämä rata on jopa videolla http://www.youtube.com/watch?v=nACmMuXulxc

Ykkösluokan rata oli ykkösluokan radaksi aika vaikea. Siitä selvittiin kuitenkin ilman kieltoja ja hyllyä, meno oli mun mielestä tosi jees. Kepeille meni sellaisella vauhdilla, että virhehän siinä aloituksessa tuli. Toisella yrityksellä ei ongelmia. Loppusuoralla kolautti renkaaseen ittensä, ja ehkä sen takia viimeinen rima putos. Itse asiassa niinhän se putos mölliradallakin. Luulen, että siinä oli syynä mun varmistelu: Olin niin varma, että se ampuu jonkun kimppuun siinä maaliintulossa, ja olin valmiina nappaamaan sen kiinni samantien kun laskeutuu maahan. Mut eihän se siitä mihinkään ollut menossa, vitsi kun oppis luottamaan. Mutta joka tapauksessa, ykkösluokan radalta 10, oli kyllä tosi jees rata vaikkei virheetön ollutkaan. Kontakteihin olin tosi tyytyväinen, ne on kyllä sellaiset kun haluankin.

Faron kanssa menin avoimen luokan radan. Raukalla oli kyllä niin paljon virtaa, et arvasin ettei lopputulos voi olla kovin menestyksekäs. rata oli vaikea, mutta ihan mukavalla tavalla haastava. Päästiin sujuvasti virheettömästi 10. esteelle asti. Siinä mun pakka jotenkin sekos, ja niin sekos Farokin. Loppurata mentiinkin sit ihan mitä sattui, Faro otti ilon irti ja meni esteitä koko rahan edestä. Mut kivaa hänellä oli :)

Ens viikolla on sitten molemmille kaks virallista rataa, pikkasen meinaa jännittää kakaran touhut! Mut ei paineita, nähdäänpähän nyt mikä on tilanne oikeasti.

Tokoiltukin on. Olin jo ilmoittamassa Faroa huomiseen kokeeseen, mutta tulin sentään järkiini. Olen nyt päättänyt koittaa saada paikan kuukauden päähän yhteen kokeeseen. Seuraamisen koitan hioa siihen mennessä sellaiseksi, ettei sen takia jäis ykkönen saamatta. Paikkamakuuseen haetaan varmuutta myös. Kummatkin on ihan ok mallilla, eilen oltiin Kirsin koutsattavana ja ihan jees fiilis jäi. Kyllä se tosta. Nyt on tämän asian suhteen sellainen "nyt tai ei koskaan" -meininki. Johan mä olen varmaan kolme vuotta ajatellut, että jos sit ens syksynä/keväänä/vuonna... NYT OIKEESTI!

Figo pääsi tänään taas jäljelle. Ehkä sellanen reilu 100m, paljon mutkia ja jonkin verran nameja. Askeleet oli ihan sipsuttaen. Figo vaikutti lopussa ihan siltä, et nyt vasta pääsi vauhtiin. Voinen siis vaikeuttaa oikeasti aika paljon, tai siis tehdä oikeasti pitkän pätkän. Nyt kokeilin kuitenkin pääasiassa tota namien vähentämistä, niin en viittinyt samaan syssyyn tuplata jäljen pituutta. Ei tuntunut kuitenkaan olevan ongelmia sen enempää vähänamisuuden kuin mutkienkaan kanssa. Nyt on myös keppien opetus aloitettu, ensin kotioloissa. Tässä vähän videokuvaa tämänpäiväiseltä reissulta http://www.youtube.com/watch?v=VPo6agGhWiE Harmillisesti ei tullut yhtä kunnon kulmaa videolle, kun vahingossa poistin ko. pätkän... Noh, pientä mutkittelua tohonkin mahtui.

Kaikenlaista treeniä

Nyt on saatu vihdoin jälkikausikin korkattua. Olen malttanut tallata kaksi jälkeä, molemmat mettään. Eka oli ihan helppo, pikkasen mutkaa kyllä oli mutta nameja paljon. Testasin, onko Figo yhtään kartalla tuossa hommassa enää. Olihan se, komeasti seurasi ja into oli kova. Seuraavaksi päiväksi teinkin sitten reippaasti pitemmän jäljen ja vähemmillä nameilla. Tässäkin oli pari käännöstä, niissä ei kyllä ole ongelmaa ainakaan tällä hetkellä. Vähänamisuus taisi välillä hiukan hämmentää, mutta maltillisesti Figo palasi jäljelle eikä eksynyt. Eiköhän se tästä, nyt pitäisi varmaan hiljalleen niitä keppejäkin saada mukaan. Tietäis vaan, miten se tapahtuu :o

Agikisoissakin tuli käytyä välillä. Oli tosi mukavaa olla kahden Faron kanssa reissussa. Se oli aivan pöljänä, omana itsenään siis. Mentiin pitkästä aikaa kolme rataa. Kaikki olivat tosi kivoja, ehkä eka kaikkein vaikein kun oli jotenkin "ahdas". Se menikin vähän säätämiseksi, koko ajan tuntui että tasapainoillaan veitsen terällä valmiina tipahtamaan eli hyllyttämään. Ei se kaukana ollutkaan, mutta pelastusten kautta päästiin maaliin vitostuloksella, tuttuakin tutumpi rimanpudotus syynä vitoseen. Se tipahti paikassa, jossa olin aivan kujalla ja seisoin suoraan koiran edessä sen tullessa takaakierrosta. Noh, suoritukseen nähden hyvä tulos.
Toinen rata oli tosi sopiva meille. Alkusuoralla pääsi heti soveltamaan sivulle irtoamista ja pakkovalssia, kummatkin meni hyvin. Puomin ylösmeno oli ekalla kertaa (se mentiin kahteen kertaan) aivan herran hallussa, mutta virhettä ei tuomittu. Erityisen ylpeä olen kohdasta, jossa pysyin kuin pysyinkin omassa ohjausratkaisussani, vaikken nähnyt kenenkään muun tekevän niin. Tämä on aika poikkeuksellista, mulla on tapana muutella tekemisiäni tutustumisen jälkeen, koska "ei kukaan muukaan tee niin"... Nyt olisi ollut valittavana perus takaakierto tai niisto. Takaakierrossa olisi vaarana riman putoaminen, niistoa Faroa ei oikein kunnolla osaa, joten päädyin ratkaisuun "juoksen niin kovaa ku ikinä pääsen ja ehdin pakkovalssiin". Ja toden totta, mä kipitin, ehdin ja onnistuttiin! Hieno fiilis. Kaiken huipuksi muissakaan kohdissa ei virheitä tehty, meno oli todella sujuvaa ja mukavaa. Päästiin siis välillä nollan makuun ja tähän mennessä parhaalla sijoituksellakin kolmosluokassa, 6. Edellä pääasiassa "kovia tekijöitä", joten ihan huippusijoitus tuo oli meille. Näillä kahdella agiradalla olivat muuten etenemät 4,42 ja 4,11 m/s, alkavat olla jo varsin jees.

Hyppäri menikin sitten vähän plörinäksi. Alkusuora oli yhtä valssia, hyppyjä siksak-meiningillä ja lopuksi siksakin päätteeksi putkeen. Faro ei oikein malttanut, yksi hyppy levähti ja ajautui turhan lähelle vieressä ollutta putkea, sinnehän se sitten sujahti. Kepeillemenokin oli aika hankala, ja siinä säädettiin. Loppurata tais mennä ihan sujuvasti taas. En ollut ehkä ihan parhaassa terässäni enää, ja musta tämä hyppäri oli myös vaikein näistä kolmesta radasta. Ei mahdoton, muttei ihan meille sopiva. Jäi kuitenkin tosi jees fiilis näistä kisoista ylipäätään. Kontaktit on aika leviänä, mutta en jaksa huolestua niistäkään.

Sitten Figon treeneihin. Tiistaina käytiin kuokkimassa mölliryhmässä, jossa oli ykkösluokan agirata kokonaisuudessaan. Mukana niin kepit, rengas kuin keinukin. A:ta ei, koska meidän A on telakalla uusittavana. Ekalla yrityksellä tuli pitkästä aikaa renkaan sivusta. Se on vaikea este, joka ei varmasti vielä aikoihin tule olemaan täysin varma. Ekalla kertaa myös keinu meni vähän huolimattomasti, mutta pistän kokemattomuuden piikkiin. Tuntuu, ettei Figo aina tajua, että kyseessä on keinu eikä puomi. Näille on kyllä eri käskyt, mutta aina ei taida kroppa ja ajatus mennä yks yhteen. Pikkasen pientä säätöä ylipäätään, mutta varsin sujuvaa menoa. Toisella kiekalla meni rengas ja keinu moitteettomasti. Kepit taas menivät molemmilla kerroilla ihan nappiin. Pikkasen saatoin varmistella, mutta kaipa tässä kohti vähän saakin. Hyvältä ne vaikuttavat joka tapauksessa. Harjoitellaan ihan erikseen sitten erilaisia kulmia ja mun irtoamista jne. Nyt pidän tähtäimessä ensisijaisesti reilun parin viikon päässä siintävät kisat ja ykkösluokan kepittelyt.

Eilen otin pikaisesti keppi- ja kontaktisulkeiset. Kontakteilla oli namikippo etupalkkana, ja otin myös omia irtoamisia sivulle ja "jälkeenjäämistä". Ei ongelmaa, Figo ei karkaile ja etenee kontaktille vaikka olisi missä. Näyttää lupaavalta tällä hetkellä. Kepeilläkin saatiin oikein hyviä toistoja paljon. Ekan ja vikan välin ohjureilla koitin myös vaikeampia kulmia. Pikkasen on kakara pihalla, mutta ihan hyvältä tuokin vaikuttaa. Suorat lähestymiset on ihan pala kakkua. Pujotteluvauhti on ihan ok, pikkasen huomaa että kokematon on, mutta treenimäärään nähden näyttää oikein hyvältä. Tässä vähän videotakin välillä http://www.youtube.com/watch?v=BcTqqMsMlUM

Tokoiltukin on. En jaksa nyt analysoida muuta kuin paikkamakuun. En ole kotioloissa ottanut aikaa, mutta tuskin koskaan on kahta minuuttia maannut. Nyt sitten repäistiin kimppatreeneissä... Figo makasi kuin tatti koko kaksiminuuttisen, pysyttelin kyllä itse lähellä ja palkkasin useaan otteeseen. Siitä huolimatta ihan huippua, se ei yhtään ollut kysymysmerkkinä, et meneekö nyt oikein. Aiemmin olen havainnut, että tietyn ajan jälkeen sille iskee "epäusko", onko tämä nyt sitä mitä halutaan? Nyt ei ollut sellaista havaittavissa, taitaa olla tajunnut että se todellakin on se, mitä halutaan. Jes!

Tehotreeniviikko

Tällä viikolla on ehditty käydä kentällä neljä kertaa, eli joka toinen päivä. On tehty lyhyitä, mutta tehokkaita treenejä keskittyen Figon keppeihin, keinuun ja renkaaseen. Aloitetaan kuitenkin Farosta, jonka kanssa oon hinkannut taas takaaleikkauksia ja vähän sylkkäriä. Muuten sit ihan perusjuttuja, loppusuoria ja sellasta. Takaaleikkaukset menee treeneissä tosi hienosti, joten pakko kai se on uskaltaa käyttää niitä kisoissakin enemmän. Ens viikonloppuna olis kolme starttia Tsaulla, katotaan mitä siellä pääsee tekemään. Rimoja ei ole nyt ropsinut juurikaan, joten tuskin se niin suuri ongelma sit onkaan. Faro on vaan ollut oma, taitava itsensä, joten en osaa kovin pitkästi sen menoista nyt kertoa :P

Figo on päässy tekemään kokonaista keinua. Ekat pari kertaa meni täysin ongelmitta. Ei tuntunut edes tajuavan, että jotain liikkuu jalkojen alla. Sitten oli pari kertaa, jolloin näytti ihan kun kakaraa vähän huimais :P Loikkas pari kertaa sivuunkin. Ohimenevä juttu, ja noiden kertojen jälkeen on mennyt ihan mallikkaasti. Pikkasen nopeammin sais mun makuuni juosta päähän asti, mutta eiköhän toi mene kokemattomuuden piikkiin vielä. Kontaktin ottaa nätisti. Ylösmenot on sekä keinulla että puomilla vähän herran hallussa, kun en ole sit kuitenkaan mitään erityisjuttua niihin malttanut opettaa. Mahdollisesti vois nyt vielä ottaa länget käyttöön.

Rengas on myös varmistunut tosi paljon, siinä tosin vaikuttais olevan puoliongelma... Toisin päin on paljon varmempi kuin toisin. Mutta treeniä vaan... Pari kertaa ollaan tehty loppusuoraa, jossa on remgas mukana. Lähetän siis eteen-käskyllä menemään, ja rengas menee siinä kyllä oikein nätisti. Muutenkin eteenmeno on alkanut sujua kohtuullisesti, ja hyvä niin, siitä kun on ykkösluokan radoilla monesti iloa.

Sit vielä keppianalyysi. Tänään mentiin neljällä ohjurilla, eli ekassa ja viimeisessä välissä. Keskiosaan ei enää niitä kaipaa. Jokusen kerran oon koittanut ilmankin ohjureita, aloitus menee varsin mallikkaasti mut viimeiset kaks väliä on ne kriittiset, kuten tavallista. Pyrin olemaan ihan reippaasti sivulla ja annan Figon pujotella itsenäisesti. Jos varmistelen enemmän, niin sujuu kyllä ilman ohjureitakin. Haluan nyt kuitenkin alusta asti saada ne sellaiseksi, ettei tarvii mua ohjaamaan nenästä. Hienosti ovat edenneet kyllä :)

Kuukausi olis nyt aikaa tavoitekisoihin. Ihan lupaavalta näyttää. Keskeneräinen on vielä ilman muuta, mutta haluan nyt käydä tsekkaamassa tilanteen ja korkkaamassa kisakirjan noissa kisoissa. Seuraavilla en sitten pidä kiirettä, vaan opetellaan ne kepit ja muut hankaluudet paremmin kuntoon. Sillai, ettei sit olis niin kamalaa jos noustais äkkiä kakkosiin. Se nousu on kuitenkin tämän vuoden tavoite, enkä pidä sitä ollenkaan pahana tavoitteena. Figolle on tullut nyt ihanasti vauhtia, kun on päässyt tekemään kunnon pätkiä ja kaikkia esteitä. Ja varmuutta tulee, ei se ehkä niin hidas olekaan kuin aluksi tuntui. Tässä pätkä tämänpäiväisestä sessiosta. Tein lyhyen, helpon radanpätkän, jossa kaikki nuo hankalat esteet mukana. Kaikki olivat ekaa kertaa mukana radalla, siihen nähden tosi kivasti meni. Ja se linkki http://www.youtube.com/watch?v=AQQRfUuYkIY - videointi ei päätä huimaa, olin yksin ja näköjään pikkasen huonosti tähtäsin, kun keinun toinen pää jäi pois kuvasta. Ja ekaa pätkää saa vähän tihrustaa... Mut parempi ku ei mitään.

Eilen käytiin misseilemässä. Mielenhäiriön seurauksena oli tosiaankin molemmat pojat mukana. Tuomari oli melkoisen tehokas serbisetä, ei varmaan minuuttia pitempään yhden koiran kanssa mennyt ja arvostelut olivat aikas lyhyitä ja ytimekkäitä. Suurimmasta osasta taisi sanoa vain pari virhettä ja that's it. Figosta sentään saneli positiivistakin, ja se olikin toinen SA:n saanut uros. Toinen kuitenkin vei voiton PU-kehässä ja sertin myös, joten kakara sai tyytyä varasertiin. Hieno suoritus kuitenkin sekin, ja kenties se oikeakin vielä joskus napsahtaa. Faro esiintyi avoimessa luokassa ja sai kaikkien muiden (?) luokkalaisten tapaan EH:n. Samat virheet kuin aina ennenkin, kevyet korvat ja korkea häntä. Näinhän se on, ja noiden ansiosta ei EH:ta parempaa ansaitsekaan. Harmi että arvostelu oli mitä oli, mielelläni olisin halunnut vähän tarkempaa analyysiä... Faro on niin muuttunut edukseen viimeisen vuoden aikana ja todella aikuistunut kropaltaan. Olis kiva saada tekstiä hiukan enemmän. Tuskin nyt kuitenkaan tulee vietyä kehään uudelleen. Faro kyllä tykkäis hommasta paljon enemmän kuin Figo. Oli aivan pöljänä, nuoli tuomarin kädet ja hyppi vasten, kiehnäsi tuttuun tapaansa. Juostessa yritti hyppiä kuin peura. Onneksi testasin ennen kehää hiukan sitä juoksemista (Farohan oli viimeksi nähnyt näyttelyhihnan silloin melkein 3v sitten, kun viimeksi kävi), koska ensimmäinen harjoitus oli yhtä hyppimistä ja laukkaamista. Ihan hassu! <3 Tässäkin näkyi niin hyvin noiden poikien ero, Faro on höppänä hepsankeikka ja Figo sellanen vakava tosimies.

Ajattelin nyt Figon ilmoitella Salon kaikkien rotujen näyttelyyn kesäkuulle, sen jälkeen saakin sit seuraava odotella jonnekin syksyyn. Ai niin, sattumoisin Figo pysähtyi näin hienoon asentoon treenikentällä odottaessaan, ja mulla oli kerrankin kamera kädessä sopivasti.