sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Jää rikottu!

Päätin eilen tyhjentää pääni totaalisesti (en kuitenkaan tarkoita räkäkänniä, ihan vaan kuvainnollisesti) ja lähteä kisaradoille ajattelematta yhtään mitään. Liian monta rataa olen sössinyt "meneepäs hyvin!" -ajattelulla kesken radan. Tavoitteena oli siis tänään vain tehdä rataa, eikä miettiä yhtään mitään. Se ilmeisesti auttoi, Figon kisakirja sai ekat merkintänsä, ei vain yhtä vaan kaksi! Kolmaskaan ei kaukana ollut.

Eka agirata oli kyllä vähän sähläämistä, lähinnä keinulla. Ensin Figo jostain syystä hiippaili sinne (käskytinköhän liian rajusti odottamaan :P), ja keinun laskeuduttua hilpaisi siltä heti. Onneksi jäi kuitenkin odottamaan, niin ei mennyt seuraava hyppy kielloksi. Varsinaisesti ei virhettä tullut, mutta vähän ruma pyörähdys kumminkin. Muuten rata oli kelvollinen. Kepeille meno oli vaikea, koiraa piti saattaa edeltäville hypyille aika pitkälle, ja keppejä ennen olisi pitänyt ehtiä vähän vekkaamaan. Ainakin Figoa, jolla kepeille menot ovat vielä vähän hankalia, eikä osaa kovin hankalista paikoista sinne itse hakeutua. Tämä onnistui hyvin, mistä olen ylpeä :) Vaikka ei ihan nappirata ollut, niin olen tosi tyytyväinen että "vihdoinkin" se nolla saatiin. Ikään kuin rentoutti hommaa paljon. Ollaan tehty niin monta hyvää kisarataa, joilla on kuitenkin joku pieni asia mennyt pieleen, eikä ole ollut hyvää tuuriakaan niissä kohtaa :P

Toinen agirata oli parempi kuin eka. A:ta edeltävä hyppy oli vähän ruma, kun varmistelin kamalasti. Näin tuon kierrättämisen kuitenkin parhaana vaihtoehtona, mutta siinä vaarana oli, että koira hyppää hypyn takaisinpäin, kuten moni tekikin. Keinu oli nyt hyvä. En olisi arvannut, että Figo lähtee pimeälle putkelle, mutta sinne vaan sujahti :) Olisi vaan pitänyt olla huolellisempi keinulta lähtemisen kanssa. Muuten oikein hyvä rata. Kontaktit olivat ekaa keinua lukuun ottamatta tänään(kin) kohdallaan.

Hyppäri oli mukava rata sekin, etukäteen pelkäsin hyppysuoraa ja pussin jälkeistä rengasta. Renkaalla ei ollut ongelmaa, ja hyppysuoralla päätin vain juosta niin kovaa kuin ikinä pääsen... Jälkikäteen hämmästelen, miten kovaa pääsinkin :D Hetkittäin tunsin itseni urheilijaksi. Loppupätkälle mietin valssia, mutta aiemmista koirakoista huomasin, etten tule ehtimään. Jätin kuitenkin ohjausvalinnan hiukan auki, mutta lopulta tuommoiseksi se kääntyi. Pikkasen oli Figo kysymysmerkkinä viimeisen putken kanssa, mutta kyllähän se tunnollisesti seurasi minne mennään. Muutenkin sen menon sujuvuutta hieman häiritsee se, kun vilkaisee jatkuvasti mua :D Höppänä! Tällä radalla ei nollilla juhlittu, Figon lisäksi vai yhdelle koiralle puhdas nolla. Ja aika oli sen verran hyvä, että voittoon se riitti.

Tässä olis kaikki kolme rataa peräkkäin http://youtu.be/YOKqLmNst2E

Vielä mietinnässä nuo ATT:n kisat, kumman kanssa mennään vaiko kenties molempien...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti