sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Lempäälän reissu

Eilen päästiin kuin päästiinkin kisoihin, en siis ollut taas kipeä. Tajusin vaan Laitilan kohdalla että unohdin ajo-ohjeen kotiin. No, olin katsonut aika tarkkaan mihin oltiin menossa ja muistin, mille tielle pitää pyrkiä. En siis kääntynyt hakemaan. No, Tampereelle päästyäni aloin kytätä ko. tiennumeroa ja se löytyikin: Pian tosin huomasin, että ollaan "ihan liian Tampereella" vielä, joten eikun uusiks. 10 km ajon jälkeen selvisikin, että kyseinen tie menee kahteen kertaan moottoritien yli, ja mä tietysti olin mennyt siitä ekasta jo. Loppujen lopuksi kisapaikka oli käytännössä Ideaparkin pihalla, porukkaa aivan hitosti ja muutenkin tuli vähän liian taajamafiilis :P Itse halli oli ihan jees, vielä jos siellä olis ollu puolet vähemmän porukkaa. Alusta oli ok. Parissa kohtaa oli tosin pudonnut vettä katosta ja jäätynyt siihen, onneksi lähinnä muualla kuin radalla.

Ensin päästiin B-radalle, joka oli meille oikein sopiva, kiva. Kepeille meno oli aika hankala, melkein suora avokulma ja niiden jälkeen oli valssin tai persjätön paikka. Päätin valita valssin, koska se yleensä on Farolle varmempi. Kepeillemeno meni hienosti, mutta jotain tapahtui lopussa: Faro jätti viimeisen välin pujottelematta. Tämän vielä olisin pistänyt itseni piikkiin, kenties olin vähän liian ajoissa valssini kanssa? Mutta ottaessani keppejä uusiksi, Faro ei meinannut millään aloittaa niitä, vaikka ihan helposta paikkaa sen lähetin. Päätin ottaa hyllyn ja jatkaa ilman keppejä. Muuten rata meni hienosti, paitsi yks rima putos. Sama rima putosi todella monelta muultakin, siinä tais olla alusta vähän liukas. Kontaktit oli tosi hienot! Pysähtyi täydellisesti alastuloille ja jatkoi vapautuskäskyllä, ylösmenoilla ota-käsky toimi hyvin. Ohjaus oli mielestäni kohdallaan ja muutenkin jäi tosi hyvä fiilis. Vauhtiakin oli. Ainut ihmetys siis jäi kepeistä, mutta en vielä huolestunut mahdottomasti kuitenkaan.

Toisella radalla olivat kepit hyvin samantyylisesti, ehkä vielä astetta vaikeammin. Ihan suoraan sivulta tultiin, avokulma, ja jälleen valssin paikka keppien jälkeen. Nyt päätin käydä kädellä ohjaamassa ekan välin, ja varmistella valssin kanssa tosissani. Tällä radalla oli todella paljon "ansapaikkoja", eli paljon esteitä jolle karata. Mielestäni sain kuitenkin suunniteltua hyvän ohjauksen. Loppuun asti ei vaan päästy, koska kepit osoittautuivat ongelmaksi tässäkin. Alku löytyi taas hyvin, mutta Faro kertakaikkiaan lopetti kesken muutaman välin jälkeen. Lähetin uudelleen, ja jälleen ihan samanlaista outoilua kuin ekalla radalla. Kyllä ne siitä sitten menivät kun n:ttä kertaa lähetin, mutta niin paljon hämäännyin että päätin jatkaa suoraan maaliin. Yks rimakin oli jo tullut alas alkuradasta.

Olin ihan puulla päähän lyöty, ja olenkin melko varma että Faro on nyt jotenkin jumissa. Päätin heti huomenna soittaa hierojalle ja varata sille ajan. Ihan normaalisti se mielestäni on liikkunut, mutta kepit taitaa olla se este, jolla jumit helposti ekana huomaa. Ja samoin tuo rimojen pudottelu vähän ihmetytti. Toivottavasti päästäis heti alkuviikosta käsittelyyn, että oltais toivottavasti iskussa sit lauantaina TSAUlla. Nyt on kyllä ollut myös liukasta, jätkä on voinut venäyttääkin ittensä liukastellessaan. Se kun ei paljon varo, vaikka jalat lipsuu. Lisäksi en laittanut takkia päälle alkulämmittelyyn, nyt harmittaa et olisko se voinut auttaa edes vähän. No, ei mahda mitään enää. Toivotaan, että on vain lihasjumituksesta kyse.

Figotti oli myös mukana reissussa. Se käyttäytyi ihan kelvollisesti, mitä nyt tunki itsensä pari kertaa takapenkin puolelle jäädessään yksin autoon. Tehokas suuttuminen tuntui auttavan, ja lopulta pysyi siellä missä pitikin. Se on kyllä selvästi herkempi päästämään ääntä kuin Faro. Sen kanssa pitää ruveta tekemään lenkkejä ihmisten ilmoilla, että tulis paljon vastaantulijoita. On hankala keskittyä koulimaan pentua, jos molemmat on mukana. Ryhdyn heti alkavalla viikolla tuumasta toimeen. Muulla saralla sisäsiisteys on kehittynyt kivasti. Työpäivän aikana nyt toki pääsee sisälle ykkös- ja kakkoshätiäkin, mutta muuten ei juurikaan. Tosin pitkän yksinolon jälkeen kun lähdetään lenkille, energia menee lähinnä riehumiseen ja pissaaminen unohtuu...Mutta ihan luottavaisin mielin olen.

Nyt alkaa olla lämpimämpi kelikin, joten päästän Figon kanssa kokeilemaan pieniä tottelevaisuusjuttuja ulkonakin. Sisällä menee aika kivasti jo pikkujutut. Seuraamisen alkeet on seuraavana tarkoitus aloittaa. Ja paikallaan pysymisessä vois ottaa jo hiukan pitempiä pätkiä (edes vaikka 10 sekuntia). Kyl se siitä, kivasti jaksaa keskittyä jo :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti